Muokkaa sisältöä
Creative Commons
Creative Commons Worldwide
alueet

Musiikkia omaksi ja muiden iloksi

Karoliina löysi oman sävelen syntetisaattorin ääressä. Creative commons -lisensseihin hänet johdattivat vapaan lähdekoodin ohjelmistot. Nyt valtaosan vapaa-ajasta vie lentäminen, mutta Karoliinan tavoitteena on edelleen mahdollisimman suuret kuulijamäärät. CC-lisensseissä hän haluaa pitäytyä jatkossakin, mutta pohdiskelee myös mahdollisuuksiaan myydä paremmalla äänenlaadulla varustettuja versioita kappaleistaan DVD:llä.

Syntikkapioneeri Jarren hengessä tehtyä musiikkia voi käydä kuuntelemassa Karoliinan sivuilla. Valitettavasti haastattelussa mainittava ampcast.com, josta Karoliinan musiikkia pystyi tilaamaan cd:nä, on lopettanut toimintansa.

Creative Commons Finland ("CC"): Kuka olet ja millainen on historiikkisi musiikin tekijänä?

Karoliina("K"): Olen Karoliina Espoosta. Syntynyt olen Tampereella vuonna 1974. Aloitin soittamisen tosissaan vasta 15-vuotiaana, jolloin menin soittotunnille. Sitä ennen olin kotona itsekseni soitellut sähköuruilla ilman koulutusta.

Musiikin tekemisen aloitin (ensimmäisen kerran) pian sen jälkeen kun menin soittotunneille ja kun minulla oli ensimmäinen syntetisaattori. Huomasin että pystyn itsekin säveltämään, ja aloin sitten tekemään omiakin kappaleita. Musiikin tekemisessä oli pitkä tauko jonka jälkeen tietokonepäivityksen myötä innostuin uudestaan ja se antoi uusia mahdollisuuksia. Nyt on ollut menossa jo seuraava tauko kun lentokoneella lentäminen ja siihen liittyvä oheistoiminta on vienyt suuren osan vapaa-ajasta. Minulla ei ole mitään formaalia koulutusta säveltämiseen ja soittajanakaan en ole mikään mestaripianisti, mutta oman tyylisiä kappaleita (tai ei nyt ihan täysin originaalityylisiä sentään, onhan vaikutteet Jean-Michel Jarrelta melkoisen vahvasti kuultavissa kappaleissani mikä sinänsä itse asiassa on tarkoituksellista).

CC: Millainen on kappaleittesi syntyprosessi?

K: En oikeastaan osaa sanoa miten kappaleeni syntyvät. Kehittelen joitakin sointukulkuja ja ryhdyn rakentamaan raitoja jonkun idean pohjalta kappaleeseen ja sitten vaan joskus jos on inspiraatio, niin sävelet menevät kohdalleen itsestään ilman että oikeastaan tiedän miten niitä suollan. Jollakin tavalla puolet kun on äänimaailmasta tehnyt, päässä saattaa soida loppuosa kuin välttämättömänä jatkeena että tämmöinen tästä vielä puuttuu. Sitten vaan soittelen sen pois ja se on siinä viimeistelyä vaille. En nuotinna musiikkiani oikeastaan ollenkaan, koska en ajattele musiikkia nuotteina vaan kaikki on tallessa päässä ääninä. Jos teen muistiinpanoja jostakin ideasta, nauhoitan pätkän soittoa tietokoneelle ja voin sitten kuunnella sen myöhemmin soittaakseni sen uudelleen tai kehitelläkseni sitä edelleen - en tarvitse nuottitietoa, kuuleminen riittää soittamiseksi.

CC: Milloin törmäsit ensi kertaa CC-lisensseihin? Kuinka pian ja miksi siirryit käyttämään lisenssejä?

K: Olen vapaan lähdekoodin ohjelmistojen kannattaja ollut jo vuosikausia ja siirryin CC-lisenssiin aikaisemmasta lisenssittömyydestä aika nopeasti huomattuani sen olemassaolon.

Haluan että musiikkini on ilmaista ja vaikka tekisin joskus levytyssopimuksen tms., niin levy-yhtiö ei voi vaatia poistamaan aikaisempia kappaleitani Internetistä, koska se rikkoisi Creative Commons -lisenssin sääntöjä. CC-lisenssoidut kappaleeni ovat nyt ja tulevaisuudessa ilmaisia. Tavoitteena on tavoittaa mahdollisimman laaja kuuntelijakunta, koska tarkoituksenani ei ole tälläerää tehdä musiikilla bisnestä.

CC:Miten lisenssit ovat vaikuttaneet musiikkisi levitykseen? Kuinka paljon kuuntelijoita löytyy? Kuinka moni ostaa levyjäsi?

K: Ampcast.com::in sivun statistiikka kertoo että muutama käynti per päivä. Harvat suhteessa ostavat levyn, koska musiikki on saatavilla ilmaiseksikin ja toisaalta minulle on yhdentekevää että ostaako joku levyni vai ei, kunhan kuuntelee ja tulee siitä iloiseksi. Levymyynti on ollut merkityksetöntä ja ampcast.com:in levytuotanto on huhujen mukaan jäissä. Ehkäpä pitäydyn elektronisessa muodossa, sillä kukapa enään tätänykyä edes haluaisikaan CD-levyjä kun kaikki kuuntelevat musiikkia kaikenlaisilla kannettavilla laitteilla, kuten musiikkiin dedikoitu iPod tai musiikkisoittimenakin toimiva Nokia 770 Internet tablet.

CC: Käyttäisitkö lisenssejä vaikka olisit täyspäiväinen muusikko? Miksi/miksi et? Käyttäisitkö eri lisenssiä kuin nyt?

K: Käyttäisin CC lisenssiä joka tapauksessa, vaikka olisin täysipäiväinen muusikko. Jos olisin täysipäiväinen muusikko ja esim. CD-myyntini olisi taloudellisesti merkittävällä tasolla, näkisin kuitenkin reiluksi sen että kuuntelijoilla on mahdollisuus kuunnella musiikkiani ennen ostopäätöstä ja levyä ei tarvitse ostaa kuin sika säkissä. Bonuksena levyllä voisi olla sitten parempi äänenlaatu kuin mitä mp3-pakattu ääniformaatti kykenee tarjoamaan. Tarkalleenottaen jos olisin täysipäiväinen muusikko, pyrkisin miksaamaan musiikin monikanavaisena ja mediana käyttäisin DVD-levyjä. DVD kun kykenee tarjoamaan jo ikälopuksi käynyttä CD:tä paremman kuunteluelämyksen ja kolmiulotteisella äänimaailmalla on monille ennenkokemattomia ilmaisumahdollisuuksia mitä ei stereolla voida saavuttaa.

CC: Mitä annettavaa CC-lisensseillä mielestäsi on muusikoille?

K: Vastustan Gramexin ja Teoston tyylistä ideologiaa ja voin CC-lisenssillä varmistaa että nämä eivät astele varpailleni etenin musiikkiuralla sitten miten tahansa. CC-lisenssillä lisensoitu musiikkini on vapaata ja olen sallinut myös remixien teon ilman eri lupaa. Lisenssi jota käytän kieltää ainoastaan kaupallisen käytön ilman minulta kysyttyä lupaa (huom minulta, ei Teostolta tai Gramexilta). Minun musiikeista ei tarvitse maksaa Teosto-maksuja ja EFFI:n kannattajana CC-lisenssillä haluan tavallaan kapinoida vanhakantaiseen ajatuskantaansa juuttuneita instansseja vastaan sallien kaiken sen minkä nämä instanssit pyrkivät estämään ja vielä lainsäädännölläkin kuluttajilta kieltämään (kuten musiikin kopiointi - minun musiikkia saa ja kannattaa kopioida vapaasti, saan sillä tavoin lisää kuuntelijoita ja se on hyvä).

Minulla on visio siitä että aikanaan musiikintekijät ovat yksityisiä ja järjestävät kaiken levityksen jne. itse ja vanhan tyyliset levy-yhtiöt, Teostot ja Gramexit jäävät tarpeettomiksi. Ne ovat aikansa eläneet ja tulevaisuus on independent artisteilla. Nykyään ei tarvita studioita ja kalliita äänityslaitteita kaupallisen tasoisen musiikin tekemiseen, tavallisen kuluttajan ulottuvissa oleva tietokone riittää hyvin. Nykyaikaiset syntetisaattorit ovat niin hyviä että yhdelläkin pärjäisi, esim. yksi Access Virus riittää mainiosti tuottamaan melkeimpä kaiken tyyppiset äänet mitä voisi kuvitella tarvitsevansa tehdessään Jean-Michel Jarre -tyylistä musiikkia. Toki isosta määrästä syntetisaattoreita saa inspiraatiota kun on paljon erilaisia soundeja käytössä, mutta toisaalta ne myös haittaavat inspiraatiota, koska valinnanvaraa on niin paljon että kaikki luova aika kuluu sopivan soundin etsimiseen kun on varaa mistä valita. Edes ohjelmia ei ole pakko ostaa isolla rahalla, koska enenevässä määrin on tarjolla avoimen lähdekoodin sovelluksia musiikin tekemiseen, niistä yksi mainitsemisen arvoinen on Ardour joka toimii Linux-käyttöjärjestelmällä.

CC: Ovatko muut muusikot tietääksesi hyödyntäneet Sama lisenssi -mahdollisuutta? Oletko itse käyttänyt muiden materiaalia musiikkia tehdessäsi?

K: Minun musiikista on tehty muutamia remixejä ja musiikkiani on käytetty Jämi Fly-in mainosvideolla. Itse en ole käyttänyt toistaiseksi muiden materiaalia vaikka sinänsä se on lisenssin suoma varteenotettava mahdollisuus.

CC: Miten sinä määrittelet ei-kaupallisen käytön?

K: Ei-kaupallinen käyttöä on kaikki maksuton musiikin kuuntelu sekä materiaalin käyttö esim. remixeissä yms. niin kauan kuin alkuperäinen säveltäjä mainitaan ja teoksesta ei peritä maksua. Sen sijaan musiikkini varustaminen DRM-suojauksella ja sen myyminen esim. webbikaupassa olisi kaupallista käyttöä johon en anna lupaa ja myöskin sävellykseni osan uudelleenkäyttö osana kaupallista musiikkia josta peritään maksua ja joka kuuluu Teoston ja/tai Gramexin piiriin, ei ole luvallista lisenssini pohjalta.

CC: Onko eteesi tullut ongelmatilanteita CC-lisenssien kanssa?

K: Ei ole ollut ongelmia toistaiseksi.

CC: Millaisena näet Teoston roolin suhteessa CC-lisensseihin?

K: Valitettavasti minulle on muodostunut hyvinkin negatiivinen kuva sekä Teostosta että Gramexista organisaationa ja katson heidän intressien menevän ristiin omien intressieni kanssa hyvin voimakkaasti ja CC-lisenssillä pyrin varmistamaan että Teostolla ei ole nyt eikä tulevaisuudessa osaa eikä arpaa näiden teoskappaleiden suhteen rahastuksessa.

CC: Kuunteletko itse paljon CC-lisenssoitua musiikkia? Suosikkisi? Linkkivinkkejä?

K: Kuuntelen pääosin indie-musiikkia, mutta toistaiseksi CC-lisenssin käyttö on ollut vähäistä, oikeastaan olematonta ykkössuosikkieni joukossa. Osalla heistä on sopimus levy-yhtiön kanssa ja eräät ovat katuneet tekemäänsä huonoa sopimusta joka kieltää vanhojenkin kappaleiden levittämisen Internetissä (myös niiden joita ko. yhtiö ei aio koskaan julkaista). Taidan olla tuosta joukosta ensimmäinen joka siirtyi CC-lisenssiin ja vältti sopimussotkut.

Elokuvapuolelta hyvä esimerkki tosin lisenssin käytöstä on Star Wreck.

Haastattelu: Hanna Niemi-Hugaerts, huhtikuussa 2006

Sivusto on Creative Commonsin ja Creative Commons Suomen yhteisprojekti.

Ota yhteyttä | Käyttöehdot